Teollisuusbensiinin vetykäsittelyyksikkö bensiinin tuotantoon: Täydellinen jalostamon opas prosessien suunnitteluun, reaktoritekniikkaan, laitevalmistukseen ja teollisiin sovelluksiin
1. Johdanto: teollisuusbensiinin vetykäsittelyn strateginen rooli nykyaikaisissa jalostamoissa
Nykyaikaisessa öljynjalostamossa korkealaatuisen bensiinin tuotanto vaatii paljon muutakin kuin raakaöljyn erottamista eri kiehumisalueen jakeiksi. Jalostamoiden on valvottava rikkiä, typpeä, happiyhdisteitä, metalleja, olefiineja ja muita epäpuhtauksia säilyttäen samalla tuotteen saanto, oktaaniluku, katalyyttiaktiivisuus, energiatehokkuus ja pitkän aikavälin toimintavarmuus.
A Teollisuusbensiinin vetykäsittelyyksikkö (NHT)on tärkeä osa tätä integroitua jalostusjärjestelmää. Se käyttää vetyä ja valittua katalyyttiä kontrolloidussa lämpötilassa ja paineessa poistamaan ei-toivotut epäpuhtaudet teollisuusbensiinistä ennen kuin käsitelty syöttö saapuu jatkokäsittelyyksiköihin.
Sen merkitys tulee selvemmäksi, kun tarkastellaan koko jalostusprosessia. Teollisuusbensiinin vetykäsittely liittyy raakaöljyn tislaukseen, katalyyttiseen reformointiin, kevyen teollisuusbensiinin isomerointiin, bensiinin sekoitukseen ja jalostamon vedyn hallintaan. Se kuuluu myös laajempaan jalostamoiden vetykäsittelyprosessien perheeseen, joka sisältää kerosiinin vetykäsittelyn, dieselin vetykäsittelyn, kaasuöljyn vetykäsittelyn ja jäännösjalostuksen.
Jokaisella vetykäsittelyyksiköllä on erilainen raaka-aine, prosessin tavoite, katalyyttijärjestelmä, toiminnan vakavuus ja laitekokoonpano. Niitä ei pidä käsitellä keskenään vaihdettavissa olevina järjestelminä.
Esimerkiksi teollisuusbensiinin vetykäsittelijä valmistaa tyypillisesti syöttöä katalyyttistä reformointia tai isomerointia varten, kun taas dieselvetykäsittelijä keskittyy rikin vähentämiseen ja dieseltuotteiden laadun parantamiseen. Tyhjiökaasuöljyn vetykäsittelijä voi valmistaa raskaampaa syöttöä myöhempään katalyyttiseen krakkaukseen tai vetykrakkaukseen.
Jalostamoiden omistajille, EPC-urakoitsijoille, prosessiinsinööreille ja laitehankintatiimeille näiden suhteiden ymmärtäminen on välttämätöntä, kun suunnitellaan uutta bensiinin tuotantojärjestelmää, päivitetään olemassa olevaa jalostamoa tai valitaan korkeapaineprosessilaitteita.
Tässä oppaassa tarkastellaan teollisuusbensiinin vetykäsittelyn roolia bensiinin tuotannossa ja laajemmassa jalostamoprosessiverkostossa. Se selittää myös prosessikemian, reaktorin suunnittelun, laitteiden konfiguraation, valmistuksen haasteet ja luotettavan laitevalmistajan valintaan liittyvät tekniset näkökohdat.

2. Teollisuusbensiinin vetykäsittelyn aseman ymmärtäminen jalostusprosessissa
Raakaöljy sisältää hiilivetyjä, joilla on laaja valikoima molekyylirakenteita ja kiehumispisteitä. Jalostamo erottaa ensin raakaöljyn eri jakeiksi ja sitten muuntaa tai käsittelee nämä jakeet tuotespesifikaatioiden mukaisesti.
Yksinkertaistettu jalostusprosessijärjestely voi sisältää:
Raakaöljyn suolanpoisto ja esilämmitys
Ilmakehän tislaus
Tyhjiötislaus
Teollisuusbensiinin vetykäsittely
Katalyyttinen reformointi
Kevyen teollisuusbensiinin isomerointi
Nestemäinen katalyyttinen krakkaus
Bensiinin ja dieselin vetykäsittely
Kerosiinin ja lentopolttoaineen käsittely
Kaasun talteenotto, rikin talteenotto, vedyn tuotanto ja tuotteiden sekoittaminen
Todellinen järjestely vaihtelee raakaöljyn ominaisuuksien, jalostamon kokoonpanon, tuotteiden kysynnän ja käytettävissä olevien muunnostekniikoiden mukaan.
2.1 Raakaöljyn tislauksesta teollisuusbensiinin käsittelyyn
Raakaöljyn tislausyksikkö erottaa raakaöljyn useisiin jakeisiin, mukaan lukien jalostamokaasu, teollisuusbensiini, kerosiini, dieselvalikoiman materiaali, ilmakehän kaasuöljy ja ilmakehän jäännös.
Teollisuusbensiini otetaan yleensä talteen ilmakehän tislausyksikön ylä- tai sivuvirtakäsittelyjärjestelmästä. Sen ominaisuudet riippuvat raakaöljyn lähteestä ja jalostamon fraktiointikonfiguraatiosta.
Teollisuusbensiinivirta voidaan sitten jakaa kevyisiin ja raskaisiin fraktioihin.
Kevyt teollisuusbensiini sisältää tavallisesti matalammalla kiehuvia hiilivetyjä ja se voidaan suunnata kohti isomerointiyksikköä sopivan esikäsittelyn jälkeen.
Raskasta teollisuusbensiiniä käytetään usein katalyyttisenä reformointiaineena vetykäsittelyn jälkeen.
Sekateollisuusbensiinivirrat voivat vaatia käsittelyjärjestelyn niiden yhdistetyn koostumuksen perusteella.
FCC:stä tai muista konversioyksiköistä saatu krakattu teollisuusbensiini saattaa vaatia erilaisen käsittelystrategian.
Siksi NHT-yksikkö toimii tärkeänä yhdyssiteenä raakaöljyn fraktioinnin ja loppupään bensiinin tuotannon välillä.
2.2 Miksi käsittelemätön teollisuusbensiini ei saisi automaattisesti päästä loppupään yksiköihin?
Käsittelemätön teollisuusbensiini voi sisältää rikkiyhdisteitä, typpiyhdisteitä, vettä, happea sisältäviä komponentteja ja muita epäpuhtauksia.
Nämä materiaalit voivat häiritä myöhempiä katalyyttisiä reaktioita.
Esimerkiksi rikki voi myrkyttää tai estää herkkiä reformointikatalyyttejä. Typpiyhdisteet voivat vähentää katalyytin aktiivisuutta ja vaikuttaa prosessin vakauteen. Vesi ja muut epäpuhtaudet voivat myös aiheuttaa toimintaongelmia tietyissä katalyyttijärjestelmissä.
Vetykäsittely vähentää näitä epäpuhtauksia ja valmistaa rehun seuraavaa käsittelyvaihetta varten.
Käsittelytavoite tulee määrittää käyttämällä todellista rehuanalyysiä ja prosessin loppupään lisensoijan vaatimuksia. Yksi yleinen rikkispesifikaatio ei riitä jokaiselle jalostamolle.

3. Vetykäsittelyyksiköiden toiminta koko jalostamossa
Vetykäsittely ei ole yksittäinen prosessi, jota sovelletaan kaikkiin öljyjakeisiin. Se on katalyyttisten prosessien perhe, joka on suunniteltu käsittelemään erilaisia jalostamon virtoja käyttämällä vetyä.
Tärkeimmät tavoitteet ovat yleensä rikin, typen, hapen ja valikoitujen metalliepäpuhtauksien poistaminen sekä raaka-aineen laadun tai prosessoitavuuden parantaminen.
Erilaiset jalostamofraktiot vaativat erilaisia käsittelyolosuhteita.
3.1 Teollisuusbensiinin vetykäsittely: Rehun valmistelu bensiinin tuotantoa varten
Teollisuusbensiinin vetykäsittelyä käytetään ensisijaisesti valmistamaan sopiva teollisuusbensiinin syöttö katalyyttistä reformointia, isomerointia tai muuta jatkokäsittelyä varten.
Sen päätoimintoihin kuuluvat:
Rikkiyhdisteiden poistaminen
Typpiyhdisteiden vähentäminen
Valittujen happiyhdisteiden poistaminen tai muuntaminen
Ei-toivottujen olefiinien kyllästäminen tarvittaessa
Suojaa alavirran katalyyttejä
Parantaa rehun vakautta
Käsitelty teollisuusbensiini voi sitten päästä sopivalle bensiinin tuotantoreitille.
3.2 Kerosiinin vetykäsittely: Puhtaampien kerosiini- ja lentopolttoainekomponenttien valmistus
Kerosiinin vetykäsittely käsittelee kerosiinin hiilivetyjä rikin ja muiden epäpuhtauksien vähentämiseksi ja tuotteiden laatuvaatimusten täyttämiseksi.
Rehusta ja kohdetuotteesta riippuen prosessi voi myös parantaa ominaisuuksia, kuten savupiste, väri ja varastointikestävyys.
Lentoturbiinipolttoainetta valmistavissa jalostamoissa kerosiinin käsittely tulee sovittaa yhteen soveltuvien lentopetrolierittelyjen ja jalostamon tuotesertifiointijärjestelmän kanssa.
Tärkeitä varusteita voivat olla:
Kerosiinin vetykäsittelyreaktori
Syöttölämmönvaihdin
Latauslämmitin
Korkeapaineerotin
Kierrätä kaasukompressori
Tuotteen strippaaja
Ilmanjäähdytin ja prosessijäähdytin
Reaktorin metallurgia ja käyttöolosuhteet riippuvat syöttökoostumuksesta, vedyn osapaineesta, prosessin vakavuudesta ja sovellettavista suunnitteluvaatimuksista.
3.3 Dieselin vetykäsittely: Tuotetaan vähärikkistä dieseliä
Dieselin vetykäsittely on yksi tärkeimmistä jalostusprosesseista nykyaikaisten kuljetuspolttoainevaatimusten täyttämiseksi.
Dieselsarjan syöttö voi olla peräisin ilmatislauksesta, katalyyttisestä krakkauksesta, koksauksesta tai muista jalostamon konversioprosesseista.
Dieselvetykäsittelijä käyttää vetyä ja sopivaa katalyyttiä rikin ja prosessin konfiguraatiosta riippuen typpeä ja aromaattisia yhdisteitä vähentämiseen.
Sen päätavoitteita voivat olla:
Tuottaa erittäin vähärikkistä dieseliä
Dieseltuotteen vakauden parantaminen
Polttoaineen käyttöön liittyvien rikkipäästöjen vähentäminen
Valmistellaan rehua jatkokäsittelyä varten
Täyttää alueelliset dieselvaatimukset
Dieselin vetykäsittely vaatii usein erilaisia käyttöolosuhteita ja katalyyttijärjestelmiä kuin teollisuusbensiinin vetykäsittely, koska dieselsyöttö sisältää raskaampia molekyylejä ja erilaisia rikkiyhdistejakaumia.
Reaktorin, vetykiertojärjestelmän ja lämmöntalteenottolaitteiston suunnittelussa on otettava huomioon nämä erot.
3.4 Tyhjiökaasuöljyn vetykäsittely: raskaamman rehun valmistaminen konversiota varten
Tyhjiökaasuöljyä (VGO) saadaan tyhjötislauksesta ja se on tärkeä raaka-aine loppupään konversioprosesseissa.
Jalostamon kokoonpanosta riippuen VGO voidaan lähettää nestekatalyyttiseen krakkaukseen, hydrokrakkaukseen tai muihin päivitysprosesseihin.
VGO-vetykäsittely voi vähentää rikkiä, typpeä ja tiettyjä epäpuhtauksia ennen kuin syöttö tulee alavirran muunnosyksikköön.
Edut voivat sisältää:
Pienempi rikkikuormitus loppupään tuotteissa
Parannettu FCC-syötteen laatu
Vähentynyt katalyytin kontaminaatio
Parempi loppupään prosessin vakaus
Parannettu integrointi jalostamoiden päästöjen valvontatavoitteisiin
VGO-vetykäsittelykone toimii tyypillisesti vaativammissa olosuhteissa kuin perinteinen teollisuusbensiinin vetykäsittelijä. Sen laitteet voivat vaatia suurempia paineastioita, korkeampia suunnittelupaineita, erikoismateriaaleja ja monimutkaisempia reaktorin sisäosia.
3.5 Jäännösten vetykäsittely: Raskasöljyn jalostuksen tukeminen
Ilmakehän ja tyhjiöjäännökset sisältävät raskaampia hiilivetyjä, asfalteeneja, metalleja, rikkiä ja muita epäpuhtauksia.
Jäännöksen vetykäsittelyprosessit on suunniteltu parantamaan nämä raskaat virrat ennen jatkomuuntamista tai sekoittamista.
Prosessitekniikasta riippuen jäännöskäsittelyssä voidaan käyttää kiinteäpeti-, kuplipeti- tai muita reaktorikokoonpanoja.
Tyypillisiä tavoitteita ovat:
Vähentää rikkiä
Valittujen metallien poistaminen
Typen vähentäminen
Parantaa loppupään tulostehokkuutta
Jäännöksen valmistelu jatkopäivitystä varten
Jalostamon tynnyrin pohjakäsittelyn tukeminen
Jäännöshuolto asettaa vaativia teknisiä haasteita korkean viskositeetin, katalyytin likaantumisen, metallin laskeuman, koksin muodostumisen ja vaikeiden käyttöolosuhteiden vuoksi.
Reaktorin konfiguraatio ja mekaaninen rakenne on kehitettävä erityisesti valittua teknologiaa varten.
3.6 FCC-bensiinin selektiivinen vetykäsittely: Tasapainottaa rikin poistoa ja oktaanin säilyttämistä
FCC-bensiini on tärkeä osa jalostamon bensiinipoolia. Se voi sisältää merkittäviä rikki- ja olefiinipitoisuuksia.
Toisin kuin perinteinen suoratislaus teollisuusbensiinin esikäsittely, FCC-bensiinikäsittelyn on usein tasapainotettava rikinpoistoa arvokkaiden olefiinien säilymisen kanssa.
Voimakas hydraus voi kyllästää olefiineja ja vähentää oktaania. Siksi selektiivisiä rikinpoistomenetelmiä vedyllä voidaan käyttää vähentämään rikkiä samalla, kun se rajoittaa ei-toivottua olefiinin kyllästymistä.
Jalostamon kokoonpanosta riippuen käsittelyreitti voi sisältää:
FCC bensiinin fraktiointi
Selektiivinen vetyrikinpoisto
Hydrausreaktori
Vaiheiden välinen erotus
Tuotteen stabilointi
Bensiinin sekoitus
Tämä on tärkeä ero suunnittelu- ja hankintatiimeille: tavanomaista teollisuusbensiinin vetykäsittelylaitetta ei pitäisi automaattisesti pitää sopivana FCC-bensiinin selektiiviseen rikinpoistoon.
3.7 Vetykäsittelyn ja vedyn tuotannon välinen suhde
Vety on keskeinen hyöty ja lähtöaine koko jalostamossa.
Teollisuusbensiinin vetykäsittely, dieselin vetykäsittely, kerosiinin vetykäsittely, VGO-vetykäsittely ja muut vetyä kuluttavat prosessit asettavat kaikki vaatimuksia jalostamoiden vetyverkostolle.
Vetyä tuotetaan yleensä höyrymetaanireformoinnilla tai muilla vedyn tuotantotekniikoilla jalostamon kokoonpanosta riippuen.
Jalostamon vetytasapainossa on otettava huomioon:
Vedyn tuotantokapasiteetti
Vedyn puhtaus
Vedyn kulutus yksittäisissä yksiköissä
Kierrätä kaasun talteenotto
Puhdista kaasuhäviöt
Vedyn jakelupaine
Tulevaisuuden laajennusvaatimukset
Uusi vetykäsittelyyksikkö voi vaikuttaa olemassa olevien yksiköiden vedyn saatavuuteen. Tästä syystä vetyverkkoa tulisi arvioida osana jalostamon kokonaisprojektia sen sijaan, että kutakin vetykäsittelylaitetta käsitettäisiin erillisenä laitoksena.
4. Teollisuusbensiinin vetykäsittelyn ja bensiinin tuotantoyksiköiden välinen suhde
Bensiiniorientoidun teollisuusbensiinin vetykäsittelyn tärkein loppuvirtasuhde on sen yhteys katalyyttiseen reformointiin ja isomerointiin.
4.1 Teollisuusbensiinin vetykäsittely ennen katalyyttistä reformointia
Katalyyttinen reformointi muuntaa sopivat teollisuusbensiinin komponentit korkeamman oktaaniluvun tuotteiksi reaktioiden, kuten dehydrauksen, dehydrosyklisoinnin ja isomeroinnin, kautta.
Reformointiprosessi voi tuottaa korkeaoktaanista reformaattia ja vetyä sisältävää kaasua.
Reformointikatalyytit, erityisesti platinapohjaiset katalyyttijärjestelmät, ovat kuitenkin herkkiä epäpuhtauksille.
Rikki- ja typpiyhdisteet voivat vaikuttaa merkittävästi katalyytin suorituskykyyn. Tästä syystä raskas teollisuusbensiini käsitellään tavallisesti ennen reformointiyksikköön menemistä.
Tyypillinen prosessijärjestys on:
Raakatislaus → Teollisuusbensiinin fraktiointi → Teollisuusbensiinin vetykäsittely → Katalyyttinen reformointi → Reformaatin stabilointi → Bensiinin sekoittaminen
NHT-yksikkö ei suorita suoraan katalyyttiseen reformointiin liittyviä oktaaniluvun parannusreaktioita. Sen tehtävänä on valmistaa sopiva syöttö ja suojata alavirran katalyytti.
4.2 Teollisuusbensiinin vetykäsittely ennen isomerointia
Kevyt teollisuusbensiini voi sisältää normaaleja parafiineja, jotka voidaan muuntaa haarautuneiksi isomeereiksi, joilla on korkeammat oktaaniluvut.
Isomerointiprosessissa voidaan käyttää erilaisia katalyyttijärjestelmiä, mukaan lukien kloridipohjaiset tai molekyyliseulapohjaiset tekniikat.
Näillä katalyyteillä on erilainen herkkyys rikille, vedelle, typelle ja muille epäpuhtauksille.
Esikäsittelyvaatimukset riippuvat siis valitusta isomerointitekniikasta.
Tyypillinen järjestely on:
Kevyen teollisuusbensiinin fraktiointi → Rehun esikäsittely → Isomerointi → Tuotteen stabilointi → Bensiinin sekoitus
Esikäsittelyosa voi sisältää vetykäsittelyn, kuivauksen ja muut puhdistusvaiheet prosessitekniikan edellyttämällä tavalla.
4.3 Vetykäsittelyn ja bensiinin sekoituksen optimointi
Jalostamon bensiiniallas voi sisältää useita sekoituskomponentteja:
Katalyyttinen reformaatti
Isomeraatti
FCC bensiini
Alkylaatti, jos saatavilla
Vetykrakattu bensiini
Muut sopivat jalostamoiden bensiinivirrat
Jokaisella komponentilla on erilaisia ominaisuuksia, mukaan lukien oktaaniluku, höyrynpaine, rikki, aromaattiset aineet, olefiinit ja tislausominaisuudet.
Vetykäsittely vaikuttaa lopulliseen bensiinialtaan säätelemällä rikkiä ja muita epäpuhtauksia valituissa sekoituskomponenteissa.
Se vaikuttaa kuitenkin myös komponenttien saantoon ja koostumukseen. Esimerkiksi olefiinikyllästys voi alentaa oktaania joissakin virroissa.
Siksi NHT-prosessia tulisi arvioida suhteessa jalostamon yleiseen bensiinin sekoitusstrategiaan eikä pelkästään sen ulostulon rikkipitoisuuden perusteella.
5. Teollisuusbensiinin vetykäsittelyyksikön pääprosessin konfigurointi
Perinteinen teollisuusbensiinin vetykäsittelijä voidaan jakaa useisiin toisiinsa yhdistettyihin prosessiosiin.
Tarkka järjestely riippuu syöttökoostumuksesta, kapasiteetista, käyttöolosuhteista, katalyyttitekniikasta ja loppupään tuotevaatimuksista.
5.1 Rehun vastaanotto- ja esikäsittelyosa
Teollisuusbensiini tulee yksikköön syöttöjärjestelmän kautta, ja se kerätään tavallisesti syöttörumpuun tai puskuriastiaan.
Osio voi sisältää:
Syöttöpainerumpu
Latauspumput
Syöttösuodattimet tai siivilät
Syöttövirtauksen ohjausjärjestelmä
Näytteenottoliitännät
Syöttö/jätevesilämmönvaihtimet
Vedyn sekoitustilat
Syöttöylipainerumpu auttaa stabiloimaan nesteen syöttöä ja vähentää alkuvirran prosessivaihteluiden vaikutusta.
Suodatus on tärkeää, kun syöttö sisältää suspendoituneita kiintoaineita, korroosiotuotteita, hienojakoista katalyyttiä tai muita epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttaa tukkeutumisen tai lisätä paineen laskua.
5.2 Vedyn sekoitus- ja syöttölämmitysosasto
Vetyrikas kierrätyskaasu ja lisävety yhdistetään hiilivetysyöttöön määrätyissä sekoituspisteissä.
Yhdistetty virta esilämmitetään syöttö-/jätevesilämmönvaihtimen läpi ennen kuin se menee latauslämmittimeen.
Lämmön integrointi vähentää polttokiukaan vaatimaa kuormitusta ja voi parantaa yleistä energiatehokkuutta.
Vaihtimen tulee kuitenkin olla suunniteltu:
Likaantumispotentiaali
Lämpölaajeneminen
Painehäviön rajoitukset
Käynnistys- ja sammutusolosuhteet
Mekaanisen puhdistuksen vaatimukset
Tarkastus- ja huoltoon pääsy
5.3 Korkeapainekatalyyttisen reaktorin osa
Reaktori on NHT-järjestelmän keskusprosessiastia.
Kuumennettu teollisuusbensiinin ja vedyn seos tulee reaktoriin ja kulkee katalyyttipedin läpi. Valvotuissa olosuhteissa rikki ja muut ei-toivotut yhdisteet reagoivat vedyn kanssa.
Tyypillinen reaktori voi sisältää:
Sisääntulon jakaja
Kaasu-neste-jakelun komponentit
Katalysaattorin tukiverkko
Katalysaattorisänky
Inertti tai luokitusmateriaali, jos se on määritelty
Sängyn tuki- ja kiinnitysrakenteet
Lämpötilat ja lämpötilan mittauspisteet
Sammutustilat tarvittaessa
Outlet-keräysjärjestelmä
Reaktorin sisäosat on sovitettava yhteen valitun katalyyttijärjestelmän ja prosessitekniikan kanssa.
Huono jakautuminen voi johtaa epätasaiseen virtaukseen, paikalliseen ylikuumenemiseen, epätäydelliseen käsittelyyn, ennenaikaiseen katalyytin deaktivoitumiseen ja liialliseen paineen laskuun.
5.4 Korkeapaineerotus- ja kierrätysvetyosasto
Reaktorista poistumisen jälkeen kuuma jätevesi jäähdytetään lämmöntalteenotto- ja jäähdytyslaitteiston kautta ennen korkeapaineerottimeen menemistä.
Erotin jakaa reaktorin jäteveden kaasu- ja nestefaasiin.
Kaasufaasi sisältää vetyä yhdessä kevyiden hiilivetyjen ja reaktiotuotteiden, kuten rikkivedyn, kanssa. Prosessin konfiguraatiosta riippuen se voi läpäistä kaasukäsittelyn ennen kuin se palautetaan reaktoriin kierrätyskaasukompressorin kautta.
Nestefaasi etenee alavirran stabilointiin tai strippaukseen.
Tärkeitä varusteita ovat:
Korkeapaineerotin
Kierrätä kaasukompressori
Kompressorin imurumpu
Kaasujäähdytyslaitteet
Kierrätä kaasuputket
Vetymeikkijärjestelmä
Kaasunkäsittelylaitteet tarvittaessa
5.5 Tuotteen kuorinta- ja stabilointiosasto
Korkeapaineerotusosastosta poistuva nestemäinen hiilivety sisältää liuenneita kaasuja ja reaktiotuotteita.
Strippausaine tai stabilointiaine poistaa ei-toivotut kevyet komponentit ja liuenneet kaasut sopivan käsitellyn teollisuusbensiinin virran muodostamiseksi.
Tämä osio voi sisältää:
Stripper-kolonni
Uudelleenkeitin
Yläpuolella oleva lauhdutin
Refluksointirumpu
Refluksipumput
Tuotteen jäähdytin
Käsitellyt teollisuusbensiinipumput
Käsitelty teollisuusbensiini johdetaan sitten katalyyttiseen reformointiin, isomerointiin tai muihin jatkokäsittelylaitoksiin sen kiehumisalueen ja tuotevaatimusten mukaisesti.
6. Kriittiset kemiantekniikan näkökohdat
Onnistunut NHT-suunnittelu alkaa luotettavasta prosessisuunnittelun perustasta. Laitteiden valinta ennen syöttöominaisuuksien ja käyttötapausten määrittämistä luo tarpeettomia riskejä yksityiskohtaisen suunnittelun ja käyttöönoton aikana.
6.1 Rehun koostumus ja vaihtelevuus
Syötteen luonnehdinnan tulee sisältää:
Alku- ja loppukiehumispisteet
Tiheys ja API painovoima
Kokonaisrikin ja rikkiyhdisteiden jakautuminen
Kokonaistyppi
Olefiini- ja diolefiinipitoisuus
Aromaattinen sisältö
Brominumero tarvittaessa
Pii, arseeni ja muut katalyyttimyrkyt tarvittaessa
Vesi ja sedimentti
Tislauskäyrä
Syöttövirtaus ja odotettu vaihtelu
Pelkästään keskimääräiseen rikkipitoisuuteen perustuva suunnittelu voi olla riittämätön.
Jalostamo, joka sekoittaa esimerkiksi suoratislattua ja krakattua teollisuusbensiiniä, voi kokea muutoksia olefiinipitoisuudessa, rikkilajeissa ja likaantumistaipumuksessa sekoitussuhteen muuttuessa.
Suunnittelussa tulee arvioida normaali rehu, saastuttavien aineiden enimmäissyöttö, vähimmäiskapasiteetti ja odotettavissa olevat tulevat rehun muutokset.
6.2 Katalysaattorin valinta ja pedin kokoonpano
Teollisuusbensiinin vetykäsittelyssä käytetään yleisesti tuettuja ei-jalometallikatalyyttejä, ja koboltti-molybdeeni- ja nikkeli-molybdeenijärjestelmät ovat vakiintuneita vaihtoehtoja.
Oikea katalyytti riippuu:
Rikinpoistotavoite
Typpipitoisuus
Rehun olefiinipitoisuus
Vaadittu hydrausaktiivisuus
Käyttölämpötila ja paine
Odotettu katalyytin syklin pituus
Epäpuhtauksien profiili
Luokittelu tai suojasänky voidaan tarvita, jos rehun epäpuhtaudet tai likaantumisalttius oikeuttavat lisäsuojan.
Katalyyttitoimittajat voivat määrittää erilaisia hiukkaskokoja, lastausmenetelmiä, tukimateriaaleja ja petijärjestelyjä. Nämä vaatimukset vaikuttavat suoraan reaktorin sisäiseen suunnitteluun.
6.3 Lämpötila, paine ja vedyn osapaine
Vetykäsittelyn suorituskykyyn vaikuttavat useat vuorovaikutuksessa olevat muuttujat.
Reaktorin lämpötila:Korkeampi lämpötila voi parantaa reaktionopeutta, mutta liiallinen ankaruus voi nopeuttaa katalyytin deaktivoitumista tai aiheuttaa ei-toivottua hydrausta.
Käyttöpaine:Paine vaikuttaa vedyn saatavuuteen ja reaktiotasapainoon.
Vedyn osapaine:Tämä on merkityksellisempää kuin pelkkä reaktorin kokonaispaine. Kaasun koostumus ja hiilivetyjen höyrynpaine vaikuttavat käytettävissä olevaan vedyn osapaineeseen.
Nestemäisen avaruuden tuntinopeus:LHSV vaikuttaa reaktioiden kosketusaikaan.
Vety-öljysuhde:Tämä vaikuttaa vedyn saatavuuteen, kaasun kiertoon, lämmönsiirtoon ja reaktorin hydrauliikkaan.
Nämä muuttujat on optimoitava yhdessä.
6.4 Reaktiolämmön ja -lämpötilan säätö
Vetykäsittelyreaktiot ovat yleensä eksotermisiä. Reaktorin lämpötila voi siksi nousta, kun syöttö kulkee katalyyttipedin läpi.
Suunnittelussa tulee arvioida:
Reaktorin tulolämpötila
Odotettu lämpötilan nousu
Katalysaattorikerroksen maksimilämpötila
Lämpötilaprofiili pitkin reaktoria
Mahdolliset paikalliset hot spotit
Sänkyjen välisen sammutuksen tarve
Käynnistys ja häiriöolosuhteet
Yksittäinen katalyyttipeti voi olla sopiva joihinkin suhteellisen mietoon teollisuusbensiinin vetykäsittelypalveluihin. Muut kokoonpanot voivat vaatia useita sänkyjä tai ylimääräisiä lämpötilansäätöjärjestelyjä.
6.5 Vedyn kulutus ja kierrätyskaasun laatu
Täydellisen vetytasapainon tulisi erottaa:
Kemiallinen vedyn kulutus
Nestemäisiin tuotteisiin liuennut vety
Vetyä hävisi huuhtelukaasun mukana
Vety otetaan talteen ja kierrätetään
Vetyä tulee meikkikaasun mukana
Vedyn puhtaus ja epäpuhtauksien kerääntyminen
Kierrätyskaasujärjestelmän on ylläpidettävä sopiva vedyn osapaine ja samalla valvottava kevyiden hiilivetyjen, rikkivedyn ja muiden epäpuhtauksien kertymistä.
7. Suunnittelun yksityiskohdat, jotka määrittävät pitkän aikavälin suorituskyvyn
7.1 Reaktorin halkaisija ja katalyyttipedin hydrauliikka
Reaktorin halkaisija määräytyy suuremmasta kuin vaaditusta katalyyttitilavuudesta.
Teknisessä arvioinnissa tulee ottaa huomioon katalyytin tilavuus, nesteen ja kaasun virtausnopeudet, pintanopeus, kaasu-neste-jakauma, painehäviö, katalyytin hiukkasten ominaisuudet, toiminnan sammuttaminen, tuleva kapasiteettivaraus ja kuljetusrajat.
Lopullinen halkaisija on määritettävä prosessihydraulisilla laskelmilla ja mekaanisella suunnittelulla.
7.2 Rehun jakolaite ja nesteiden jakelu
Nesteen epätasainen jakautuminen on yksi tärkeimmistä syistä kiintopetireaktorin huonoon suorituskykyyn.
Sopivan tulonjakojärjestelmän tulisi minimoida paikallinen virtauspitoisuus ja jakaa kaasu-neste-seos katalyyttipedin poikki.
Prosessin konfiguraatiosta riippuen suunnitteluun voi sisältyä tulonvaihtimia, jakoalustoja, ruisku- tai sekoituslaitteita, kaasun ja nesteen jakeluelementtejä ja katalyyttipedin tukirakenteita.
Turndown-suorituskyky on erityisen tärkeä. Jakelija, joka toimii hyvin täydellä kuormalla, voi toimia huonosti pienemmällä suorituskyvyllä.
7.3 Reaktorin sisäosat ja huollettavuus
Reaktorin sisäosat toimivat vaativassa ympäristössä, joka sisältää vetyä, hiilivetyjä, korkeita lämpötiloja ja mahdollisesti syövyttäviä reaktiotuotteita.
Sisäisessä suunnittelussa tulee käsitellä mekaanista lujuutta, lämpölaajenemista, korroosionkestävyyttä, tärinää, katalyytin pysyvyyttä, tarkastuskäyntiä, asennusjärjestystä ja poistovaatimuksia.
7.4 Syöttö/poistovesivaihtimen suunnittelu
Syöttö/jätevesivaihdin ottaa talteen lämpöä reaktorin jätevedestä ja siirtää sen tulevaan syöttöön.
Sen suorituskyky vaikuttaa polttolämmittimen toimintaan, polttoaineenkulutukseen, yksikön energiatehokkuuteen, reaktorin tulolämpötilan vakauteen ja jäähdytysjärjestelmän kuormitukseen.
Mekaanisen suunnittelun tulee arvioida paine-eroa, putkien ja putkien välisiä liitoksia, lämpölaajenemista, tärinää, likaantumista ja tarkastusvaatimuksia.
7.5 Korkeapaineerottimen rakenne
Korkeapaineerotin vaikuttaa vedyn talteenottoon, kierrätyskompressorin luotettavuuteen ja nesteen jatkokäsittelyyn kuljetetun kaasun määrään.
Keskeisiä näkökohtia ovat kaasun ja nesteen virtausnopeudet, kaasun ja nesteen irrottautuminen, nesteen viipymäaika, sisääntulon nopeuden säätö, sumun poisto, tasonsäätö, paineensäätö, tyhjennys ja tarkastuskäynti.
7.6 Irrotuskolonni ja yläpuolinen järjestelmä
Stripperi poistaa liuenneen rikkivedyn ja kevyet komponentit käsitellystä teollisuusbensiinistä.
Sen suunnittelu riippuu tuotespesifikaatioista, syöttökoostumuksesta, paineesta, käytettävissä olevasta höyrystä tai kiehuttimesta ja lauhduttimen käyttöolosuhteista.
Yläpuolinen järjestelmä ansaitsee erityistä huomiota, koska rikkivety, ammoniakki, vesi ja muut komponentit voivat aiheuttaa korroosio- tai kerrostumisriskejä prosessikemiasta riippuen.
8. Teollisuusbensiinin vetykäsittelyyksikköön vaadittavat päälaitteet
| Laitteet | Päätoiminto | Tärkeitä teknisiä huomioita |
|---|---|---|
| Syöttöpainerumpu | Vakauttaa rehun saannin | Kapasiteetti, tasonsäätö, vaiheerottelu |
| Latauspumppu | Toimittaa syöttöä korkeapainejärjestelmään | Paine-ero, NPSH, tiivistejärjestely |
| Syöttö/jätevesivaihdin | Ottaa talteen prosessilämmön | Lämpökäyttö, painehäviö, likaantuminen |
| Latauslämmitin | Nostaa syöttölämpötilaa | Lämpökäyttö, putken suunnittelu, polttimen ohjaus |
| Teollisuusbensiinin vetykäsittelyreaktori | Suorittaa katalyyttisiä reaktioita | Paineraja, katalyytin tilavuus, sisäosat |
| Korkeapaineerotin | Erottelee kierrätyskaasun ja nesteen | Kaasun ja nesteen erotus, sumun poisto |
| Kierrätä kaasukompressori | Kierrättää vetyä sisältävää kaasua | Kaasun koostumus, virtaus, painesuhde |
| Tuotteen strippaaja | Poistaa liuenneet kaasut ja kevyet komponentit | Kolonnin hydrauliikka, lämmityskattila |
| Uudelleenkeitin ja lauhdutin | Toimittaa ja poistaa prosessilämpöä | Lämpöteho, korroosio |
| Pumput ja jäähdyttimet | Siirrä ja käsittele prosessivirtoja | Materiaalit, tiivisteet, hydraulinen suorituskyky |
9. Korkeapaineisten teollisuusbensiinin vetykäsittelylaitteiden valmistuksen haasteet
Vetykäsittelyyksikön luotettavuus ei riipu pelkästään prosessin suunnittelusta vaan myös sen painelaitteiden laadusta.
9.1 Materiaalin valinta ja jäljitettävyys
Materiaalin valinnassa on noudatettava hyväksyttyjä suunnitteluehtoja, soveltuvia rakennusmääräyksiä, prosessikemiaa, korroosioarviointia ja asiakkaan spesifikaatioita.
Materiaalin arviointi voi sisältää:
Suunnittelupaine ja lämpötila
Vedyn osapaine
Rikkivetypitoisuus
Märkä hapan palveluolosuhteet
Korroosiokorvaus
Minimi metallin suunnittelulämpötila
Mekaaniset ominaisuudet
Hitsattavuus
Lämpökäsittelyvaatimukset
Vetyhuolto vaatii erityistä huolellisuutta. Lämpötilasta, vedyn osapaineesta ja materiaalikemiasta riippuen korkean lämpötilan vetyhyökkäys saattaa olla tarpeen arvioida käyttämällä soveltuvaa alan metodologiaa.
Jos rikkivetyä on märkiä, suunnittelussa on ehkä otettava huomioon myös asiaankuuluvat märän H₂S-vaurion muodot ja materiaalin kovuusrajoitukset.
Materiaalin jäljitettävyys tulee säilyttää saapuvasta tarkastuksesta leikkaamiseen, muotoiluun, hitsaukseen, lämpökäsittelyyn ja lopulliseen kokoonpanoon asti.
9.2 Raskas levyn valssaus ja muovaus
Suuret reaktorin vaipat ja korkeapaineiset erotinastiat saattavat vaatia paksun levyn valssausta ja tarkasti ohjattuja muovaustoimenpiteitä.
Valmistuksen haasteita ovat levyn mittojen tarkastus, reunojen valmistelu, rullauksen tarkkuus, vaipan pyöreys, pituussauman kohdistus, kehäliitoksen sovitus, suuttimen aukon valmistelu ja mittojen hallinta hitsauksen jälkeen.
Paksuseinäisten astioiden muovaus- ja hitsauskutistuminen voi vaikuttaa lopulliseen geometriaan.
9.3 Paineastiahitsaus
Hitsauksen laatu on yksi tärkeimmistä korkeapainelaitteiden rakenteelliseen eheyteen vaikuttavista tekijöistä.
Hitsausmenetelmän tulee olla pätevä valituille materiaaleille, paksuusalueelle, liitoskokoonpanolle ja soveltuville rakennesäännöille.
Tärkeitä valmistuksen valvontatoimia ovat:
Hyväksytyt hitsausmenetelmän tekniset tiedot
Pätevä hitsausmenettelypöytäkirja
Hitsaajan pätevyys
Hitsaustarvikkeiden ohjaus
Esilämmitys tarvittaessa
Interpassin lämpötilan säätö
Lämmöntuoton ohjaus
Hitsausjärjestyksen suunnittelu
Hitsauksen jälkeinen lämpökäsittely tarvittaessa
Raskasseinäisten laitteiden hitsausjärjestys ja vääristymien hallinta vaativat huolellista suunnittelua.
9.4 Rikkomaton tarkastus
Sovellettavan koodin, suunnittelukategorian, materiaalin ja asiakkaan spesifikaatioiden mukaan tarkastus voi sisältää:
Radiografinen testaus (RT)
Ultraäänitestaus (UT)
Magneettisten hiukkasten testaus (MT)
Liquid penetrant -testaus (PT)
Visuaalinen tutkimus (VT)
Kovuustestaus
Positiivinen materiaalin tunniste (PMI), jos määritelty
Tarkastussuunnitelmassa tulee yksilöidä tutkimusmenetelmä, tutkinnan laajuus, hyväksymiskriteerit ja tarkastuksen pitopaikat.
9.5 Hitsauksen jälkeinen lämpökäsittely ja mittapysyvyys
PWHT voidaan vaatia riippuen materiaalista, paksuudesta, rakennekoodista ja käyttöolosuhteista.
Paksuseinäisten paineastioiden osalta lämpökäsittelyn on säädettävä kuumennusnopeutta, liotuslämpötilaa, pitoaikaa ja jäähdytysnopeutta.
Lämpötilan valvonta tulee jakaa oikein, jotta varmistetaan, että astia saa määritellyn lämpökäsittelyn.
9.6 Painetestaus ja lopputarkastus
Hydrostaattista testausta käytetään yleisesti painerajan eheyden tarkistamiseen soveltuvan rakennusmääräyksen ja hyväksytyn menettelyn mukaisesti.
Lopullisen valmistusaineiston tulee sisältää materiaalitodistukset, hitsauspöytäkirjat, NDE-raportit, lämpökäsittelykaaviot, painetestipöytäkirjat, mittatarkastusraportit ja muut sopimuksen edellyttämät asiakirjat.
10. Suunnittelukoodit, standardit ja laadunvarmistus
Sovellettavat suunnittelu- ja valmistusstandardit riippuvat laiteluokista, projektin sijainnista, asiakkaan spesifikaatioista ja viranomaisvaatimuksista.
Yleisesti viitatut standardit voivat sisältää:
ASME Boiler and Pressure Vessel Code VIII soveltuville paineastioille
ASME Osa II materiaalivaatimuksia varten
ASME:n osa V ainetta rikkomatonta tarkastusta varten
ASME Section IX hitsaus- ja juotospätevyydille
API-standardit soveltuvin osin jalostamolaitteille
TEMA-standardit asiaankuuluville vaippa-putkilämmönvaihtimille
Prosessi- ja käyttöputkistoon sovellettavat putkistokoodit
Asiaankuuluvat happamien palvelujen materiaalivaatimukset soveltuvin osin
Kaikki standardit eivät koske kaikkia tuotteita. Projektimäärittelyssä on määriteltävä hallitseva koodi ja ratkaistava mahdolliset ristiriidat asiakasstandardien, paikallisten määräysten ja kansainvälisten sääntöjen välillä.
Valmistajan paineastian suunnittelu tai valmistuksen pätevyys ei automaattisesti anna lupaa valmistaa jokaiseen prosessilaiteluokkaan kaikilla kansainvälisillä koodeilla. Esimerkiksi paineastioiden valmistuksen pätevyyksiä ei pitäisi esittää ASME-sertifiointia vastaavina, ellei asiaankuuluvaa sertifikaattia todella ole ja se soveltuu laitteisiin.
11. Kuinka vetykäsittely tukee koko jalostamon tuotantojärjestelmää
Vetykäsittelyn arvo tulee selvemmäksi, kun koko jalostamoa tarkastellaan yhtenäisenä tuotantoverkostona.
11.1 Raakaöljyn käsittelyn tukeminen
Raakatislaus erottaa saapuvan raakaöljyn fraktioiksi, mutta tuloksena olevat virrat eivät välttämättä täytä alavirran katalyyttiyksiköiden tai valmiiden tuotteiden vaatimuksia.
Vetykäsittely auttaa muuttamaan nämä välivirrat puhtaammiksi, sopivammiksi raaka-aineiksi.
Esimerkiksi ilmatislauksesta peräisin oleva teollisuusbensiini saattaa vaatia käsittelyä ennen reformointia, kun taas raskaammat kaasuöljyvirrat voivat vaatia käsittelyn ennen katalyyttistä krakkausta tai vetykrakkausta.
11.2 Myötävirran katalyyttien suojaaminen
Monet jalostamoiden konversioprosessit ovat riippuvaisia katalyyteistä, joiden aktiivisuus ja selektiivisyys on tarkasti valvottu.
Syöttössä olevat epäpuhtaudet voivat heikentää katalyytin suorituskykyä, lisätä käyttökustannuksia ja lyhentää katalyytin syklin pituutta.
Vetykäsittely vähentää valittuja epäpuhtauksia ennen kuin syöttö tulee näihin jatkoprosesseihin.
Hyöty ei rajoitu tuotteen rikin vähentämiseen. Se voi myös sisältää parannetun katalyyttisuojauksen, paremman prosessin vakauden ja ennakoitavamman toimintakyvyn.
11.3 Jalostamoiden tuotteiden laadun parantaminen
Erilaiset vetykäsittelyyksiköt edistävät eri jalostamoiden laatua:
Teollisuusbensiinin vetykäsittely tukee reformointi- ja isomerointirehujen laatua.
Dieselin vetykäsittely auttaa täyttämään vähärikkisen dieselin vaatimukset.
Kerosiinin vetykäsittely tukee kerosiinin ja lentopolttoaineen laatuvaatimuksia.
Kaasuöljyn vetykäsittely parantaa rehun laatua jatkomuunnoksissa.
Selektiivinen FCC-bensiinin vetykäsittely auttaa vähentämään bensiinin rikkiä ja hallitsemaan oktaanin säilymistä.
Jäännöksen vetykäsittely tukee raskaan öljyn jalostusta.
Lopputuotteen laatu riippuu koko prosessireitistä, sekoitusstrategiasta ja sovellettavista tuotestandardeista.
11.4 Jalostamoiden joustavuuden parantaminen
Jalostamo saattaa joutua käsittelemään erilaisia raakaöljyjä tai mukauttamaan tuotevalikoimaansa markkinoiden kysynnän muuttuessa.
Mahdollisuus käsitellä erilaisia raaka-aineita voi parantaa toiminnan joustavuutta, mutta vain silloin, kun prosessi ja laitteet on suunniteltu odotettuun syöttöalueeseen.
Uusi vetykäsittelyyksikkö tai olemassa olevan yksikön uudistus voi antaa jalostamolle mahdollisuuden käsitellä rikkipitoisempia syöttöjä, suojata loppupään katalyyttejä tai parantaa tuotteen laatua.
11.5 Vedyn, polttokaasun ja rikin talteenottojärjestelmien integrointi
Vedenkäsittelyyksiköt ovat kiinteästi yhteydessä jalostamon vetyverkostoon ja rikin hallintajärjestelmään.
Vetyrikas kierrätyskaasu otetaan talteen ja kierrätetään, kun taas huuhtelukaasu voidaan ohjata sopivaan jalostamon kaasujärjestelmään.
Vetykäsittelyllä syntyvä rikkivety voidaan ohjata amiininkäsittely- ja rikin talteenottolaitoksiin jalostamon konfiguraatiosta riippuen.
Tämä integrointi tarkoittaa, että uusi NHT-projekti voi vaikuttaa:
Vedyn tuotanto ja jakelu
Kierrätä kaasun puristus
Amiininkäsittelykyky
Hapan veden käsittely
Rikin talteenottokyky
Polttoainekaasutase
Soihdutus- ja kevennysjärjestelmät
Nämä rajapinnat tulee tarkistaa projektin toteutettavuus- ja perussuunnitteluvaiheessa.
11.6 Jalostamoiden uudistus- ja laajennushankkeiden tukeminen
Olemassa olevien jalostamoiden on ehkä lisättävä kapasiteettia, parannettava tuotespesifikaatioita, vaihdettava raakaöljyä tai vaihdettava vanhentuneita laitteita.
Vetykäsittelyjärjestelmät sisältyvät usein tällaisiin modernisointiprojekteihin.
Tyypillisiä projektin laajuuksia voivat olla:
Uusi teollisuusbensiinin vetykäsittelylaitteen asennus
NHT-reaktorin vaihto
Korkeapaineerottimen vaihto
Syöttö/poistovesivaihtimen uusiminen
Kierrätyskaasujärjestelmän muutos
Dieselin vetykäsittelylaitteen kapasiteetin laajentaminen
Kerosiinin vetykäsittelylaitteen modernisointi
VGO esikäsittelyprojekti
Vetyverkoston laajentaminen
Näissä projekteissa laitevalmistajien on otettava huomioon uusien laitteiden suunnittelun lisäksi myös olemassa olevat laitoksen mitat, perustuskapasiteetti, nostopääsy, sidospaikat, sulkuikkunat ja kuljetusrajoitukset.
12. Teolliset sovellukset teollisuusbensiinin vetykäsittelyyksiköistä
12.1 Teollisuusbensiinin esikäsittely
Tämä on yleinen sovellus jalostamoissa, joissa on katalyyttinen reformointi ja isomerointi.
Tavoitteena on poistaa epäpuhtaudet raakaöljyn tislauksella tuotetusta teollisuusbensiinistä ennen kuin se saapuu loppupään konversioyksiköihin.
12.2 Raskaan teollisuusbensiinin vetykäsittely katalyyttiseen reformointiin
Raskas teollisuusbensiini käsitellään katalyyttimyrkkyjen vähentämiseksi ennen kuin se menee reformeriin.
Käsitelty rehu tukee korkeaoktaanisen reformaatin tuotantoa, joka on tärkeä bensiinin sekoituskomponentti.
12.3 Kevyen teollisuusbensiinin vetykäsittely isomerointia varten
Kevyen teollisuusbensiinin esikäsittely auttaa suojaamaan valittua isomerointikatalyyttiä.
Käsitelty virta muunnetaan tämän jälkeen korkeamman oktaaniluvun isomeraatiksi prosessitekniikan ja syöttökoostumuksen mukaisesti.
12.4 Sekabensiinin käsittely
Jalostamoiden, jotka yhdistävät eri lähteistä peräisin olevaa teollisuusbensiiniä, on arvioitava koko rehukoostumus ja toiminta-alue.
NHT-konfiguraation tulisi heijastaa odotettuja muutoksia rikissä, typessä, olefiineissa ja muissa epäpuhtauksissa.
12.5 Jalostamoiden bensiinin laadun parantaminen
Teollisuusbensiinin vetykäsittely edistää jalostamon bensiinin tuotantojärjestelmää valmistamalla syöttöä reformointia ja isomerointia varten.
Yhdistettynä asianmukaiseen FCC-bensiinikäsittelyyn ja bensiinin sekoituksen valvontaan se tukee sovellettavien rikki-, oktaani- ja muiden laatuvaatimusten täyttävän bensiinin tuotantoa.
13. Yleiset suunnitteluvirheet NHT-projekteissa
Virhe 1: Laitteen valinta ennen syöttömäärityksen vahvistamista
Syöttökoostumus määrittää reaktion vakavuuden, katalyytin valinnan, vedyn tarpeen ja laitteiden käytön.
Virhe 2: Käsittelemme jokaista teollisuusbensiiniä samana raaka-aineena
Suoravirtausbensiinillä, koksausbensiinillä ja FCC-bensiinillä on erilaisia ominaisuuksia ja ne voivat vaatia erilaisia käsittelystrategioita.
Virhe 3: Keskittyminen vain reaktorin kokonaispaineeseen
Vedyn osapaine, kaasun koostumus, kierrätysvirtaus ja epäpuhtauksien kerääntyminen on myös arvioitava.
Virhe 4: Reaktorin sisäosien huomiotta jättäminen
Paineastia saattaa täyttää mekaanisen suunnittelun vaatimukset, mutta huono sisäinen jakautuminen aiheuttaa silti katalyytin huonoja jakautumista ja toimintaongelmia.
Virhe 5: Maksimoi lämmön talteenotto harkitsematta huoltoa
Korkea lämmönsiirtotehokkuus on arvokasta, mutta myös vaihtimen likaantumis-, puhdistus-, painehäviö- ja putken vuotoriskit on otettava huomioon.
Virhe 6: Jalostamon laajuisen vety- ja rikkitasapainon huomioimatta jättäminen
Uusi vetykäsittelylaite kuluttaa vetyä ja tuottaa rikkivetyä. Vaikutukset vedyn tuotantoon, kierrätyskaasujärjestelmiin, amiinikäsittelyyn, hapan veteen ja rikin talteenottoon on arvioitava.
Virhe 7: Vetykäsittelyn sekoittaminen bensiinin muuntamiseen
Vetykäsittely valmistaa ja puhdistaa rehun. Katalyyttinen reformointi ja isomerointi suorittavat erilaisia muunnostoimintoja. Selektiivinen FCC-bensiinin rikinpoisto vaatii myös oman prosessiarvioinnin.
14. Luotettavan teollisuusbensiinin vetykäsittelylaitteiden valmistajan valitseminen
EPC-urakoitsijan tai jalostamon omistajan laitteiden valinnassa tulee ottaa huomioon valmistajan kyky ymmärtää prosessivaatimukset ja muuttaa ne käytännölliseksi valmistuspaketiksi.
Tekninen koordinointi
Voiko valmistaja työskennellä hyväksyttyjen prosessitietojen, laitespesifikaatioiden, mekaanisten suunnitteluolosuhteiden, suuttimen suunnan ja projektin käyttöliittymävaatimusten kanssa?
Voiko suunnittelutiimi tunnistaa ristiriidat prosessivaatimusten ja valmistusrajoitusten välillä ennen valmistuksen aloittamista?
Paineastioiden valmistuskyky
Pystyykö konepaja käsittelemään vaaditun vaipan halkaisijan, levyn paksuuden, astian pituuden, nostopainon ja hitsauskokoonpanon?
Onko käytettävissä sopivia muovaus-, hitsaus-, lämpökäsittely- ja tarkastuslaitteita?
Laadunvalvonta
Ylläpitääkö valmistaja materiaalin jäljitettävyyttä, päteviä hitsausmenetelmiä, päteviä hitsaajia, NDE-kykyä ja dokumentoituja tarkastusmenettelyjä?
Voiko valmistaja toimittaa täydellisen valmistusaineiston?
Projektin koordinointi
Voiko valmistaja sovittaa yhteen EPC-tiimin kanssa laitteiden mitat, kuljetusrajoitukset, nostokohdat, perustukset, putkiliitännät ja asennusvaatimukset?
Elinkaarinäkökohdat
Tarjoaako suunnittelu käytännöllisen pääsyn tarkastukseen, katalyytin lataamiseen ja purkamiseen, sisäiseen huoltoon ja tuleviin korjauksiin?
Alhaisin hankintahinta ei välttämättä ole alhaisin elinkaarikustannus. Laitteiden luotettavuus, valmistuksen johdonmukaisuus ja huollettavuus vaikuttavat suoraan jalostamon toimintatalouteen.
15. GYRO:n valmistusvoima teollisuusbensiinin vetykäsittelylaitteistoille
Teollisuusbensiinin vetykäsittelyprojektia varten painelaitteiston valmistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mekaaniseen suunnitteluun, materiaalin jäljitettävyyteen, hitsauksen laatuun, mittojen valvontaan, tarkastukseen ja toimitusasiakirjoihin.
ZIBO GYRO INDUSTRY ENGINEERING (GYRO)tarjoaa kemiallisten ja petrokemian laitteiden suunnittelu- ja valmistuspalveluita, joilla on tarvittavat ominaisuudet paineastioihin, reaktoreihin, lämmönvaihtimiin, torneihin ja räätälöityihin prosessilaitteisiin.
GYRO:n integroitu suunnittelu- ja valmistustapa auttaa koordinoimaan laitteiden suunnitteluvaatimukset todellisten työpajan tuotantoolosuhteiden kanssa.
15.1 Paineastioiden suunnittelu ja valmistus
GYRO:n julkaisemiin yrityspätevyyksiin kuuluu A2-tason paineastioiden suunnittelu- ja valmistuspätevyydet.
Tämä ominaisuus on olennainen projektialueille, jotka sisältävät soveltuvia paineastioita ja prosessilaitteita. Lopullinen laiteluokka, suunnittelukoodi, paine- ja lämpötilaolosuhteet sekä viranomaisvaatimukset on tarkistettava todellisen projektin spesifikaatioiden ja sovellettavien kelpoisuusvaatimusten perusteella.
Mahdollisia teknisen arvioinnin laitealueita ovat:
Teollisuusbensiinin vetykäsittelyreaktoriastiat
Korkeapaineerottimet
Syöttöylipainerummut
Kierrätä kaasunpoistorummut
Prosessilämmönvaihtimet
Tuotteen irrotuspylväät
Uudelleenkattilat ja muut painelaitteet
The final manufacturing scope should be confirmed against approved drawings, design calculations, material requirements, and contractual responsibilities.
15.2 Tuotantolaitokset ja tuotantoresurssit
GYRO:n julkaisemat valmistustiedot kuvaavat noin 30 000 m²:n tuotantopaikkaa, josta noin 20 000 m² konepajapinta-alaa.
Yhtiö raportoi yli 150 valmistus- ja käsittelykonetta, vuotuinen suunnittelu- ja valmistuskapasiteetti yli 8 000 tonnia sekä levyvalssauskyky 80 mm paksuudelta ja 3 000 mm leveydeltä.
Nämä resurssit tarjoavat valmistusperustan erilaisille kemian- ja petrokemian laitteille.
Yksittäisten korkeapainereaktoriprojektien toteutettavuus on silti arvioitava astian halkaisijan, kokonaispainon, materiaalilaadun, seinämän paksuuden, hitsausvaatimusten, lämpökäsittelyn kuoren, tarkastusvaatimusten ja kuljetusrajoitusten perusteella.
15.3 Hitsaus- ja tarkastuskyky
GYRO:n julkaisemat tiedot tunnistavat 14 pätevää paineastiahitsaajaa, jotka kattavat 36 hitsauksen pätevyyskohdetta, sekä neljä NDT-henkilöstöä, jotka kattavat RT-, UT-, MT- ja PT-tarkastusmenetelmiä.
Vetykäsittelyreaktori- tai erotinprojektissa nämä resurssit voivat tukea valmistuksen laadunvalvontaprosessia soveltuvan pätevyysalueen, hyväksytyn tarkastussuunnitelman ja projektikohtaisten vaatimusten mukaisesti.
15.4 Suunnittelun ja valmistuksen integrointi
Yksi integroidun suunnittelun ja valmistuksen käytännön etu on kyky tarkistaa valmistusnäkökohdat varhaisessa vaiheessa.
Esimerkiksi:
Kuoren ja pään muodostus voidaan arvioida työpajan kapasiteettiin nähden.
Suuttimien paikat voidaan tarkistaa hitsaus- ja tarkastuspääsyä vastaan.
Sisäiset tukirakenteet voidaan sovittaa yhteen asennusvaatimusten kanssa.
Nostojärjestelyt voidaan tarkistaa ennen lopullista kokoonpanoa.
Valmistustoleranssit voidaan ottaa huomioon laiteasettelun kehittämisessä.
Tämä koordinointi auttaa vähentämään vältettäviä suunnittelumuutoksia ja parantaa viestintää suunnittelu-, hankinta- ja valmistustiimien välillä.
15.5 Käytännöllinen valmistuskumppani jalostamoprojekteihin
GYRO ymmärtää, että jalostamon laitteita ei osteta vain sen vuoksi, että ne näkyvät yleisessä järjestelypiirustuksessa. Sen on sopia prosessiin, täytettävä määritellyt mekaaniset vaatimukset, läpäistävä tarkastus, saapuva turvallisesti projektialueelle ja pysyttävä kunnossa toiminnan aikana.
EPC-urakoitsijoiden ja jalostamoiden omistajien kannalta laitekeskustelut tulisi aloittaa todellisista käyttöolosuhteista ja hyväksytyistä teknisistä tiedoista yleisen tuotekuvauksen sijaan.
GYRO voi arvioida soveltuvia paineastioiden, reaktorien, lämmönsiirtimien, erottimien ja tornien valmistusalueita projektin vaatimusten perusteella.
Prosessiteknologian lisensointi, katalyyttitakuut, pyörivät konepaketit ja täydelliset NHT-suorituskykytakuut on määriteltävä erikseen vastuullisen teknologiatoimittajan tai pakettiurakoitsijan kanssa.
16. Mitä tietoja tarvitaan NHT-laitteistokyselyn aloittamiseen?
Seuraavat tiedot ovat hyödyllisiä teollisuusbensiinin vetykäsittelylaitepaketin arvioimiseksi.
Käsittele tiedot
Syötteen tyyppi ja lähde
Syöttökapasiteetti
Rehun koostumus ja määritys
Kokonaisrikki ja typpi
Olefiini- ja aromaattipitoisuus
Vaaditut käsitellyn tuotteen tekniset tiedot
Vedyn puhtaus ja saatavuus
Käyttölämpötila ja paine
Mekaaniset tiedot
Suunnittelupaine ja lämpötila
Laitteen mitat tai alustava mitoitus
Materiaalivaatimukset
Korroosiokorvaus
Sovellettava rakennuskoodi
Korroosio ja hapan huoltovaatimukset
Suunnitteluelämää
NDE- ja PWHT-vaatimukset
Hankkeen tiedot
Projektin sijainti
Sovellettavat paikalliset määräykset
Vaadittu toimitusaikataulu
Kuljetusrajoitukset
Tarkastus- ja sertifiointivaatimukset
Vaaditut tekniset asiakirjat
Akun rajoitukset ja toimituksen laajuus
Jo alustavat prosessitiedot voivat auttaa määrittämään, onko ehdotettu reaktori- tai paineastiakokoonpano teknisesti sopiva jatkoarviointiin.
17. Usein kysyttyjä kysymyksiä teollisuusbensiinin vetykäsittelyyksiköistä
Mikä on teollisuusbensiinin vetykäsittelyyksikön päätarkoitus?
Sen päätarkoituksena on poistaa rikki, typpi, happiyhdisteet ja valikoidut epäpuhtaudet teollisuusbensiinistä käyttämällä vetyä ja sopivaa katalyyttiä. Käsitelty virta soveltuu sitten jatkokäsittelyyn tai sekoitukseen sen laadusta ja jalostamon konfiguraatiosta riippuen.
Mikä on vetykäsittelyn rooli koko jalostamossa?
Vetykäsittely parantaa jalostamoiden välivirtojen laatua ja suojaa loppupään katalyyttejä. Eri yksiköt käsittelevät teollisuusbensiiniä, kerosiinia, dieseliä, kaasuöljyä ja jäännöksiä erilaisten prosessi- ja tuotevaatimusten mukaisesti.
Nostaako teollisuusbensiinin vetykäsittely suoraan bensiinin oktaania?
Ei normaalisti. Perinteinen vetykäsittely puhdistaa ensisijaisesti rehun. Se voi kyllästää olefiineja ja vähentää oktaania joissakin olosuhteissa. Korkeamman oktaanisen bensiinin komponentteja valmistetaan tyypillisesti jatkoprosesseilla, kuten katalyyttisellä reformoinnilla ja isomeroinnilla.
Mitä eroa on teollisuusbensiinin vetykäsittelyllä ja katalyyttisellä reformoinnilla?
Teollisuusbensiinin vetykäsittely poistaa epäpuhtaudet ja suojaa alavirran katalyyttejä. Katalyyttinen reformointi muuttaa sopivien teollisuusbensiinin komponenttien molekyylirakennetta korkeaoktaanisen reformaatin ja vetyä sisältävän kaasun tuottamiseksi.
Onko teollisuusbensiinin vetykäsittelijä sama kuin dieselin vetykäsittelylaite?
Ei. Molemmat käyttävät vetyä ja katalyyttejä, mutta niiden raaka-aineet, käyttöolosuhteet, katalyyttijärjestelmät, reaktorikokoonpanot ja tuotekohteet ovat erilaisia.
Miksi jalostamo tarvitsee vetyverkkotutkimuksen ennen uuden vetykäsittelylaitteen asentamista?
Uusi vetykäsittelijä lisää vedyn tarvetta ja voi vaikuttaa vedyn saatavuuteen olemassa olevissa jalostamoissa. Hankkeessa tulee arvioida vedyn tuotanto, puhtaus, paine, kierrätyskaasun talteenotto, tyhjennyshäviöt ja niihin liittyvien kaasunkäsittelylaitosten kapasiteetti.
Voiko yksi teollisuusbensiinin vetykäsittelyyksikkö käsitellä erityyppisiä teollisuusbensiiniä?
Mahdollisesti, mutta syöttöalue on sisällytettävä alkuperäiseen suunnitteluperusteeseen tai arvioitava uudistustutkimuksella. Eri teollisuusbensiinin lähteet voivat sisältää olennaisesti erilaisia rikkiyhdisteitä, olefiineja, typpeä, metalleja ja likaantumisen esiasteita.
Voiko GYRO valmistaa teollisuusbensiinin vetykäsittelyreaktoria?
GYRO:n julkaisemat A2-paineastioiden pätevyydet ja valmistusominaisuudet muodostavat perustan soveltuvien reaktorien ja paineastioiden valmistuksen laajuuksien arvioimiselle. Lopullinen hyväksyntä riippuu projektin laitekategoriasta, suunnittelukoodista, materiaalista, mitoista, käyttöolosuhteista ja viranomaisvaatimuksista.
18. Johtopäätös: Prosessisuunnittelun ja laitevalmistuksen yhdistäminen jalostamon suorituskyvyn parantamiseksi
Teollisuusbensiinin vetykäsittely on tärkeä osa nykyaikaista bensiinin tuotantoa, mutta sen arvo ulottuu yksittäisen reaktorin tai prosessiyksikön ulkopuolelle.
Se yhdistää raakaöljyn tislauksen katalyyttiseen reformointiin ja isomerointiin, tukee bensiinin laadunhallintaa, suojaa loppupään katalyyttejä ja on osa jalostamon laajempia vedyn ja rikin hallintajärjestelmiä.
Samaan aikaan muilla vetykäsittelyyksiköillä on yhtä tärkeä rooli jalostamossa käsittelemällä kerosiinia, dieseliä, kaasuöljyä, krakattua bensiiniä ja raskaita jäännösvirtoja. Jokainen yksikkö on suunniteltava sen omien syöttöominaisuuksien, prosessitavoitteiden, katalyyttivaatimusten, käyttöolosuhteiden ja mekaanisen suunnittelun perusteella.
Onnistunut projekti edellyttää prosessin suunnittelua, laitteiden konfigurointia, materiaalien valintaa, paineastioiden suunnittelua, valmistuksen laatua, tarkastusta ja jalostamon laajuista integraatiota yhdessä.
GYRO toivottaa tervetulleeksi teknisiä keskusteluja jalostamoiden omistajien, EPC-urakoitsijoiden, prosessisuunnitteluyritysten ja laitehankintaryhmien kanssa, jotka etsivät paineastioita, vetykäsittelyreaktoreita, lämmönvaihtimia, erottimia, kolonneja ja räätälöityjä petrokemian laitteita.
Jos projektisi koskee uutta teollisuusbensiinin vetykäsittelyyksikköä, jalostamon laajuista vetykäsittelyn laajennusta, olemassa olevan yksikön uudistamista tai kriittisten painelaitteiden vaihtoa, jaa alustavat prosessitietosi ja laitespesifikaatiosi suunnittelutiimimme kanssa.
